16.9.08

Vegemesta todistaa, että Kalliossakin kannattaa yrittää erilaista


Kallion Vaasankadulla sijaitsevasta nuhjuisesta Vegemestasta saa kaupungin parhaita kasvishampurilaisia. Ne ovat NIIN hyviä, että toimittajammekin kääntyi kasvissyöjäksi.


Vaasankadun Vegemesta on niin pieni koppero, että tiskiin törmää melkein heti kun astuu ovesta sisään. Askeettinen keittiö täyttää suurimman osan ravintolan paristakymmenestä neliöstä. Tai ei se oikeastaan edes ole mikään ravintola, vaan ennemminkin snägäri sisätiloissa. Pöytiä on tasan yksi ja sekin on tarkoitettu lähinnä odotteluun. Täällä hampurilaiset otetaan mukaan tai vetäistään naamaan seisaaltaan.

Mutta ulkoasulla ei ole mitään väliä, kun hampurilaiset kerran ovat niin hyviä. Niiden vuoksi palaan Vegemestaan uudestaan ja uudestaan, enkä ole ainoa: tuntuu, että puolet Kalliosta on havainnut mestan kasvisburgerit vastustamattomiksi.


Muutama asiakas istuu venailemassa, kun tulemme sisään valokuvaajan kanssa. Kyselen myyjältä, mahtaako olla kiire. "Aina!" hän huokaa lannistuneena. Tilaan jo aiemmin hyväksihavaitun käännytysruokaklassikon, Päivän Pelastuksen, eli soijaburgerin.


Asiakkaita valuu sisään lisää, ja pieni tila on täynnä. "Ensin ei oo ketään ja sit kaikki ihmiset tulee laumoissa!" huutaa nuori mies tiskin takana epätoivoisena. Kaikkia aineksia ei löydy, ja pari pihviäkin palaa kiireessä karrelle. "No nyt alko vituttaa!" hän kiroaa, mutta onneksi asiakaskunta on ymmärtäväistä. "Älä stressaa, ei tässä mitään kiirettä." odottelijat lohduttavat.


Voi tätä solidaarisuuden pauhua... Tuntuu, että asiakkaat ovat oikeasti innostuneet tästä lafkasta.


Kasvissyönnin gospel?


Koko paikka on oikeastaan aika ekoilukeskus. Seinällä on sähköauton vuokrausmainos, tuotteet ovat luomua ja reilua kauppaa, sekä tietenkin vegeä tai vegaania. Kaiken kaikkiaan hyvin erilaista kuin Kallion itseään toistava kebab-pizza -tarjonta. Kyseessä on ilmeisesti Helsingin ainut pelkästään kasvisruokaa myyvä pikaruokapaikka, eikä jääkaapistakaan löydy kokista, vaan saksalaista ekolimua Bionadea.

Onko koko lafka siis perustettu propagandatarkoituksissa? "Mitään missioo täs ei oo, emmä oo ketään käännyttämässä. Kuten huomaat, ei tääl oo missään sellasta iso taulua, et kymmenen hyvää syytä ryhtyä kasvisyöjäksi." kertoo Vegemestan omistaja Robert Ramstedt, eli tuttavallisemmin Frogi. "Se on ihan eri porukka joka syyllistää. Mä tarjoon vaan hyvää vegesafkaa." hän jatkaa. No okei sitten.

Ja itse asiassa tämä taktiikka taitaa toimia paremmin. Vegemestan lihamaisen maukas vegeburgeri muutti tämänkin jutun kirjoittajan ovo-lakto-pesco-vegetaristiksi. Puhuttaessa lafkan erikoisesta tuotevalikoimasta Frogi viittaa muun tarjonnan yksipuolisuuteen. Kun kaikissa muissa paikoissa on samaa settiä, kokista ja muita tunnettuja merkkejä, kannattaa hänen mielestään tarjota vaihtoehtoja. Sähköauton vuokrauksen ohella on tekstarimaksu selkeästi ollut hitti-innovaatio; hampurilaisen voi siis maksaa kännykällä, jos käteinen on loppu.

Vegemestan synty


Frogin jutuista tulee kuva, että Vegemesta on syntynyt vastaamaan kysyntään, joka on koko ajan ollut olemassa. "Kai se on lähteny siitä, että toi vegetarjonta noin ylipäätään oli niin heikkoo." hän huomauttaa. Kun hän kokkasi kavereilleen, soijapikaruoka maistui hyvin ja maistelijoiden ihmetys oli suuri, kun sellaista ei saanutkaan mistään. Positiivisesta palautteesta virisi idea perustaa oma ravintola.

Ensimmäinen julkinen myyntikeikka oli Faces-etnofestareilla vuonna 2006. Koju oli menestys, vaikka välineet olivatkin kotikutoisia. "Himagrilli ja halpis telttakatokset!" Frogi kuvailee varustusta. Seuraava projekti oli väliaikainen kesäkahvila Suomenlinnassa ja siitäkin tuli päräyttävän positiivista palautetta. "Turistit oli tohkeissaan, että miten täällä UNESCO:n maailmanperintökohteessa saa jotain vegeburgereita ja saarelaiset oli silleen, et mahtavaa, et joku uskaltaa yrittää täällä saarella jotain erilaista" hän kertoo.


Kallioon

Uskalias, mutta yksinkertainen konsepti kiistatta toimi. Suokin kesän jälkeen Frogi päätti etsiä pysyvämmän liiketilan. Se löytyi suhteellisen sattumalta. "Mä olin niinku vaan päättänyt, et mä lähen Käpylästä ja ennen ku mä oon tsygäilly keskustaan, niin mulla on joku tila katottuna." Frogi kertoo. Hän päätyi Vaasankadulla intialaiseen ravintolaan, josta ei edes saanut intialaista ruokaa, ja jonka omistajakin oli kyllästynyt pizzan paistoon. Hän suostui auliisti vuokraamaan paikan pois, vaikka ei uskonutkaan lihattoman ruoan menestykseen.

Viime syyskuussa Vegemesta avattiin Puukkobulevardille, vaikka sijainti epäilyttikin. Eikä syyttä: Vaasankatu listataan varmaan kaikille Helsingin pahoja asioita listaaville listoille. Frogi kuitenkin huomasi, että Kalliossa liikkuva porukka on suhteellisen heterogeenista, ja kadulla on ennen kaikkea elämää ja paljon ihmisiä. Siis asiakkaita. Kallio onkin kohdellut Vegemestaa hyvin ja kantiksia on paljon. Lihaa kyselemään tulevat känniurpot lähtevät jopa viikonloppuöisin tyytyväisinä pois, esimerkiksi Kippari-juustolla ryyditetty hampurilainen messissä. Ja itse asiassa suurin osa asiakkaista on yllättäen peruskarnivoreja, joiden mielestä Vegemestan hampurilaiset vain maistuvat paremmille, kuin lihaa sisältävät vastineensa muissa paikoissa.


Vegemestan puna-viher värisokeita suosiva ruokalista on täynnä kummallisen nimisiä hampurilaisia.

Mistä maku?


Herkullinen hamppari ei selvästi vaadi lihaa, mutta salaisuutta sille Frogi ei kerro tietävänsä. Tuotteet ovat hänen mielestään periaatteessa yksinkertaisia ja konsepti kopioitavissa. "Tossahan noi kastikkeet on aika avoimesti esillä. Aika kohtuu Open Source -meininki!" Frogi virnistää. "Tai ehkä salaisuus on se, ettei näistä jää vajareita." hän jatkaa. Hampurilaisisssa on myös kasvishampurilaiseksi poikkeuksellisen paljon proteiinia. "Se on kuitenkin vielä vegepuolella edelleenkin hirveen yleistä, että se konsepti on pitkälti se liharuoka miinus se liha, eli sitä proteiinia ei korvata millään." hän huomauttaa. Frogi tuntuu muutenkin kiinnittävän huomiota ruuan terveellisyyteen. Ei ehkä ihan niin yleinen piirre pikaruokalafkan pyörittäjälle.

Entäs miten erikoinen tuotevalikoima on syntynyt? Tuotteita haalitaan kuulemma eri lähteistä: Eräältä kärttyiseltä mieheltä diilataan vaivalla Argentiinalaista matea. Sitä löytyy savustettuna luomutuotteenakin. Martikaisen hamppupihvit tekee luonnollisesti Martikainen, Helsingin tietyissä alakulttuureissa tunnettu Pelle Peloton-hahmo. Niiden erikoinen maku jakaa mielipiteitä, mutta selvää on, että hamppu on ainakin poliittisesta arveluttavuudestaan huolimatta oivaa ja terveellistä ruokaa. Erikoista on myös, että ainoastaan täältä, kebabmestojen keskeltä, saa klassista turkkilaista jugurttikastiketta. Mutta jälleen Frogi vakuuttelee, että perusraaka-aineilla tässä mennään.


Hampurilaisreseptit ovat syntyneet erehdyksen ja onnistumisen kautta ­- sekä puhtaasta vahingosta. Esimerkiksi suosittu Kippari syntyi, kun eräs asiakas halusi soijaburgeriinsa juustoa lisukkeeksi. Ja ainoa mitä jääkaapissa sattui sinä iltana olemaan, oli Kippari-paketti, jonka Frogi oli ostanut itselleen iltapalajuustoksi.


Hesburgerin syntykaupunkiin oma?


Tulevaisuudessa Vegemestan on tarkoitus ketjuuntua. Turku ja Helsingin keskusta saavat omansa, kunhan yksityiskohdat saadaan diilattua kuntoon. Se millaiseksi keskustan vegemesta tarkalleen muodostuu, on vielä epäselvää. "Eri paikolle erilaiset konseptit - ja eri hinnat", Frogi toteaa. Keskustaan on haaveissa saada ainakin 24/7 auki oleva mesta.


Vaasankadun alkuperäinen Vegemesta säilyttää kuitenkin paikkansa. Sen lievää nuhjuisuutta ei varmaan kannattaisikaan yrittää ytimessä. Ja tietty rosoisuus onkin Vegemestan sympaattisimpia puolia. Niinkuin soijapurilaisiaan pöydässä nautiskeleva pariskunta totesi: ”Helvetin hyvää ruokaa täältä saa, mut ei tänne treffeille ketään kannata tuoda.”


Vegemestasta saa lukuisia hieman erikoisempia tuotteita, joita ei monen paikan valikoimista löydy.

Harvinaisia herkkuja Vegemestassa:

Club Mate – Piristävä, mutta vähäsokerinen juoma. Tämä saksalainen juoma on saanut nimensä
Yerba Matelta, joka on Etelä-Amerikkalainen teensukuinen yrtti, jota käytetään monissa energiajuomissa. Wikipedian mukaan juoma oli suosittu Berliinin klubiskenessä 90-luvulla. Parempaa kuin Battery, senkin teini!

Old Jamaican Ginger beer – Juurevaa, erittäin tujua inkivääriolutta.


Flap Jack -myslipatukat – Mahtavia välipaloja herkkunälkään.


Bionade – Saksalaista luomulimsaa, joka on tuotettu supereettisesti.



Vegemesta, Vaasankatu 6. Avoinna ma-to 12-22, pe-la 12-02 ja su 12-20.
www.vegemesta.com

Teksti: Mirja Hämäläinen, Kuvat: Timo Santala

We Love Helsinki

Ei kommentteja:

 
Creative Commons License
Tämän teosteoksen käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Tarttuva 1.0 Suomi-lisenssi.