11.8.09

Salakauppa Helsingin keskustassa


Kiasman ja Postitalon kulmilla lymyilee yksi Helsingin keskustan erikoisimmista liiketiloista. Jalkakäytävällä oleva lasikoppi on kahvila ja kauppa. Sen kattoa koristaa kaunokirjoituksella kyltti ”Sala kauppa” ja sisällä kaikki on sievää ja valkoista. Ulos on aseteltu muutama valkea koristeellinen pöytä ja tuoli kahvilapuolen asiakkaille.


Maippi Keto ja liikkeen omistaja Aamu Song pesevät pienen liikkeen lasiseiniä.

Sisällä pyörii tuuletin, mutta lämpötilan täytyy silti olla lähempänä neljääkymmentä. ”Tää on vuonna kaheksanviis tehty kukkakioskiks, sit täs on ollu sekalaista toimintaa ja viimesen vuoden, ennen kun me saatiin tää, tää oli ollu tyhjillään” kertoo toinen kaupan omistajista, Johan Olin. Alkuperäinen käyttötarkoitus selittänee myös nykyiset kasvihuonemaiset olot. Johan vaikuttaa kuitenkin tyytyväiseltä koppiin, jossa kauppa on ollut marraskuusta lähtien. ”Helsingin maantieteellinen keskusta on kakskyt metrii meistä, et meil on Helsingin keskeisin liikepaikka” Johan naurahtaa ylpeänä.

Keskeisen sijaintinsa vuoksi kauppaan on helppo eksyä. ”Mukavasti täs käy nuorempaa porukkaa, ihmisiä jotka menee Kiasman museoon, turisteja ja paljon kavereita!” Johan naureskelee. Lasiseinien läpi on myös kiva seurata keskustan elämää ja koppiin on kiistatta matala kynnys poiketa.

Kaupan tavarat houkuttelevat hypistelemään. Liikkeen repertuaariin kuuluu kenkiä, laukkuja, vaatteita ja ainakin yksi huonekalu. Salakaupan omistajien suunnittelemat myyntiartikkelit muodostavat kaksi kokonaisuutta. ”Suomen salat” ammentaa suomiretroilusta ja tuotteet ovat suomalaisten, perinteikkäiden tehtaiden valmistamia. ”Made in Korea” -mallisto on myös paikkasidonnainen sekä teemojensa että valmistuksensa puolesta. Se on saanut inspiraation Aamun kotimaasta. Kaikissa vaatteissa näyttää olevan jokin jännä ratkaisu, yleensä jokin absurdin funktionaalinen yksityiskohta.

Liikkeen myydyinpiä, ja ainakin pikaisen tiedustelun perusteella tunnetuimpia tuotteita ovat villasilkistä kudotut pingiiviniasut. Niitä valmistaa kangasalalainen tehdas, joka tekee Johanin mukaan pääosin ”alusasuja keski-iän ylittäneille naisille”. Erikoisimmat ja oivaltavimmat vaatteet, voivat Johanin sanoin vaatia käyttäjältään ”hieman itsetuntoa”.

Lasikoppi vakiintui liiketilaksi kiertävän tuotteiden kauppaamisen jälkeen. Eikä Salakauppa ole ainakaan hetkeen lähdössä mihinkään. ”Rakennus on meidän, ja sit toi maa-alue me vuokrataan kaupungilta. Vuokrasopimus on voimassa ainakin seuraavat neljätoista vuotta.” Koska pieni tila on käytetty näppärästi ja kopista löytyy jopa vessa ja eräänlainen sovituskoppi, ei Salakauppa enempää tilaa tarvikaan. Johanin mukaan laajentumissuunnitelmia on vai ylöspäin. Ehkä kaupunki jonain päivänä lämpenee ajatukselle kaksikerroksisesta lasikopista.

Sala kauppa / Sala Shop
, Postikatu 1, Kluuvi. Avoinna
ke-pe 16-20 & la 12-18.

Teksti ja kuvat: Mirja Hämäläinen


We Love Helsinki

1 kommentti:

Raimo kirjoitti...

Kaksikielisyys maksaa Suomelle 1-2 miljardia euroa.

Lokakuun lopussa 1915 lähti suomalainen lähetystö Tukholmaan: senaattori Otto Stenroth, Samuli Sario, A. H. Saastamoinen ja Axel Lille. Aaro Pakaslahti kertoo tästä teoksessaan Suomen politiikka maailmansodassa. Ruotsin valtakunnanmarsalkka kreivi Douglas vaati Suomelta Pohjois-Suomea (Kemijoki rajaksi) ja tarjosi korvaukseksi "niin suuren osan Venäjän Karjalaa kuin se haluaisi".

Suomalaisten lähetystö ei kuitenkaan halunnut luovuttaa Pohjois-Suomea, mitä Ruotsi yritti anastaa vielä 1918.

lyyxem.freehostia.com/teljo.htm


Presidentti Relander kaatui ruotsalaismielisyyteensä kuusi vuotta sitten [1931]. Olin mukana siinä kokouksessa, jossa maalaisliitto päätti olla asettamatta presidentti Relanderia uudelleen presidenttiehdokkaaksi. Ja se tapahtui juuri hänen ruotsalaisystävällisen politiikkansa takia.

Presidentti Svinhufvud ei kaatunut yksin ruotsalaisystävälliseen politiikkaansa, mutta se kuitenkin hyvin oleellisesti edisti hänen kukistumistaan.

- Veikko Heiskanen, kansanedustaja (ml), professori

lyyxem.freehostia.com/1930.htm


Veikko Heiskanen oli geofyysikko ja geodeetti. Maalaisliiton kansanedustaja 1933-1936. 1935 sai eduskunnassa lain sukunimien suomalaistamisesta (Lex Heiskanen), jolla 250 000 suomalaista muutti vierasperäisen sukunimensä suomalaiseksi. Ohion yliopistossa 1950-61 Veikko Heiskanen johti tiedemiesryhmää, jonka salaisena tehtävänä oli laskea mannertenvälisten ydinohjusten tarkkoja lentoratoja ja osumatarkkuutta.


http://lyyxem.freehostia.com/lehti-2-1937.htm

Vuonna 1905 yleistä äänioikeutta vastusti "Huusis"-lehti. Linkissä Tuulispään pilapiirros.

Piikkilangalla aidattu koulu Espoossa talvella 1908

Vähävaraisten torpparien ja muonamiehien ponnistuksilla syntyi Luukkaan eli Luukin kansakoulu vuonna 1906. Jouluna 1907 C.G. Avellan teetti koulurakennuksen ympärille piikkilanka-aidan sekä karkoitti kevätlukukauden alussa kouluun pyrkivät lapset pois.

http://suomenmaa.bravehost.com/

 
Creative Commons License
Tämän teosteoksen käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Tarttuva 1.0 Suomi-lisenssi.