Laajasalossa pääsee saunomaan saaristomaisemissa

Itä-Helsingissä, tarkemmin sanottuna Laajasalossa, sijaitsee Laajarannan huvila. Sen kupeessa, rantakallioiden ympäröimänä, on vanha sauna, joka lämpeää kahdesti viikossa, kerran miehille ja kerran naisille. Vaikka saunaillat ovat seurakunnan ylläpitämiä, ei kenenkään vakaumusta kysellä ovella, vaan kaikki ovat tervetulleita.

Paikan henki huokuu historiaa, eikä ihme, sillä ensimmäiset merkinnät Laajarannasta löytyvät maarekisteriotteesta jo vuodelta 1796. 1970-luvulta lähtien huvila on toiminut Roihuvuoren seurakunnan monitoimitilana. Laajaranta on sinänsä harvinaisuus, sillä se on mahdollisesti ainoa saunallinen avantouintipaikka Helsingissä, johon on vapaa pääsy ilman erillisiä jäsenyyksiä, korkeita käyttömaksuja tai ennakkovarauksia.

Pieni keltainen mökki siintää polun päässä. Lumimyrkyn keskellä saunarakennuksen ulkovalo luo hangelle lämpöä, joka houkuttelee siirtymään sisätiloihin mahdollisimman pian. Saunan vieressä on laituri sekä tietysti avanto, joka pidetään kovillakin pakkasilla auki vesikiertopumpun avulla. Hämärtyvässä illassa se on kuin musta aukko jäässä, eikä ainakaan vielä tässä vaiheessa näytä kovin houkuttelevalta.

Astuessamme pukuhuoneeseen on kuin olisimme siirtyneet ajassa taaksepäin. Huonekalut henkivät 50-lukua ja lattialle levitetyt räsymatot ovat varmasti palvelleet jo useamman vuoden. Tämä on tervetullut vaihtoehto uimahallien varmasti kliinisemmille mutta persoonattomille muovimattojen koristamille pukutiloille. Suihkuhuone edustaa jo uudempaa aikaa, ja vaikka onkin visuaaliselta ilmeeltään hieman askeettinen, palvelee se tarkoitustaan.

Reippaasti vaan vaatteet pois ja löylyyn. Sauna on pieni, ylälauteille mahtuu kerrallaan vain viitisen ihmistä, mutta sopu sijaa antaa. Hämärä valaistus ja ahtaat lauteet luovat rentouttavan tunnelman hieman ehkä yllättävänäkin vastapainona suihkutilan valkoisena hohtavalle seinälaatalle. Kauniimpina päivinä saattaa erään kokeneen saunojan mukaan olla "mummo joka laudetasolla" ja saunaan voi joutua jonottamaankin, mutta nyt ärhäkkä lumimyrsky on verottanut kävijöiden määrää. Vain sitkeimmät kävijät ovat porhaltaneet hangen läpi paikalle, ja ylälauteille mahtuu loistavasti levittäytymään. Uudet tulokkaat otetaan hyvin vastaan, ja vaikka meihin ei varsinaisesti kiinnitetä huomiota, ei tottuneempia saunojia tunnu häiritsevän varovainen keskustelunavaus.

Ainut hieman häiritsevä tekijä on saunassa leijuva partavaahdon, tai muun vastaavan aineen, haju. Lyhyen väittelyn jälkeen päätämme syyttää asiasta edellisenä päivänä saunoneita miehiä, joista joku on varmaan ajanut partansa saunassa. Jää kuitenkin kysymys siitä, miksi joku tulisi yleisen saunan löylyhuoneeseen sellaista tekemään.

Me olemme selvästi paikan nuorimmat. Keski-ikä saunojilla on korkeamman puoleinen, ja moni on jo ehtinyt eläkeikään. Kävijäkunta on hyvin vakiintunutta, ja moni on käynyt saunomassa enemmän tai vähemmän säännöllisesti jo useamman vuoden ajan. Sauna on heille selvästikin ennen kaikkea sosiaalinen tapahtuma, jossa tavataan muita ihmisiä, saadaan samalla hieman liikuntaa ja kuullaan lähiseudun tuoreimmat uutiset ja kuulumiset. Saunakeskustelut pyörivät mm. viikon tapahtumissa, säässä, lemmikeissä ja lastenlapsissa. Juttuseuraa ei tosiaankaan ole vaikea löytää, vaan kaikki puhelevat iloisesti keskenään. Myös merkkejä pienmuotoisesta kilpavarustelusta on näkyvillä. Saunahatun käyttö ei ole mitenkään epätavallista, ja avantoon mennään tietenkin asiaankuuluvat vesikengät jalassa.

Ja kai sitä on pakko avantoakin kokeilla kun näin pitkälle on tultu. Mustanpuhuva aukko jäässä höyryää sakenevassa lumipyryssä, eikä näytä yhtään sen houkuttelevammalta kuin saunalle tullessammekaan. Ensimmäisellä kerralla yritys kaatuu jo ennen veteen pääsyä: kylmässä seisoessa alkaa pian paleltaa ja varpaat jäätyvät hangessa kun emmimme avannon reunalla liian pitkään (ja kun ei tullut niitä vesikenkiäkään mukaan). Stina on hieman rohkeampi ja astuu pari askelmaa veteen, mutta jänistää viime hetkellä, kun ei näe mihin raput päättyvät. Ei kun takaisin saunaan lämmittelemään ja uusi yritys. Toisella kertaa pääsemme molemmat avantoon asti. Kastaudumme nopeasti kirosanojen ja kiljahdusten saattelemana ja juoksemme takaisin sisätiloihin.

Kotiinpäin talsiessa olo on kuin uudestisyntynyt. Posket punoittavat ja veri kiertää kohinalla, nyt ei ole kylmästä enää tietoakaan. Kuvaajani vertaakin oloaan urheilusuorituksen jälkeiseen euforiaan. Ei tähän mitään tutkimuksia tarvita todistamaan, että avantouinti on terveellistä niin keholle kuin mielellekin.

Laajarannassa usein saunomassa käyvän tuttuni kanssa jälkeenpäin keskustellessa selviää saunassa leijuneen partavaahdon hajun syy. Ilmeisesti eräällä vanhemmalla rouvashenkilöllä on tapana laittaa, joskus (saunaseurueen pyynnöstä huolimatta) hajustetta löylyveteen (siis koko ämpäriin, ei vain yhteen löylykauhalliseen) ja perinteisemmän koivun tai eukalyptuksen sijaan tuoksuna on "partavaahto".

Laajarannan saunaillat, Humalniementie 15, Laajasalo. Miehet keskiviikkoisin klo 15-20 & naiset torstaisin klo 15-20. Vapaaehtoinen saunamaksu 2e

Teksti: Tessa Tapaninen, Kuvat: Stina Roos

We Love Helsinki