No millast siel oli? – Helsinki Vintage Valkoisessa Salissa

Helsinki Vintage –tapahtuma 8.2 Valkoisessa Salissa keräsi yhteen vintagen ystäviä ja alan harrastajia.


Sateisena sunnuntaina harmaata Senaatintoria piristää porttikongista kuuluva posetiivi-musiikki. Se on lähtöisin valkoisen salin sisäänkäynniltä, jossa herrasmies punaisessa silinterissä viihdyttää Helsinki Vintage – tapahtumaan jonottavia ihmisiä. Ennakkoliput, huimat 700 kappaletta, on kaikki myyty loppuun ja kellon lähestyessä kahtatoista on tunnelma sisällä sen mukainen. Väkeä on kuin Stockan hulluilla päivillä, mutta ilmapiiri huomattavasti leppoisampi. Taustalla soi vanha iskelmä, niin kotimainen, kuin italialainen ja amerikkalainenkin.

Anna-Lii Korpiola ihailee vanhaa mekaanista karusellilelua.

Tarja ja Teija ovat tulleet paikalle pääasiassa tapaamaan ystäviään. Heille vintage on ollut elämäntapa jo kolmenkymmenen vuoden ajan. Vaatteiden ja asusteiden lisäksi, 40- 50-lukujen tyyli näkyy myös sisustuksessa. ”Vanhassa pitää näkyä aika, en koskaan lähde uudistamaan mitään”, sanoo Teija. Paikan päältä Tarja on löytänyt itselleen 50-luvun villatakin ja Teija ”muutaman laukun ja 40-luvun mekon”.

Tarjan tyylikkäät silmälasit on ostettu Helsingin optiikasta ja Teijan taas ovat kirpputorilöytö. Tarjan sylissä ujostelee Rita.

Donna Maimon pitää ammatikseen muotiputiikkia, mutta on kerännyt jo pidemmän aikaa vintagevaatteita. Haaveena on perustaa kaupan oheen myös vintage-liike, jossa olisi tarjontaa jokaiselta vuosikymmeneltä. Täällä hän on myymässä TGL Stockholmin vanhaa varastoa, siis käyttämättömiä 60–70-luvun vintage -vaatetta, osa vielä alkuperäispakkauksissaankin. ”Tapahtuma on kaikin puolin hirveen hyvin markkinoitu ja kauppa on käynyt ihan hyvin.”

Donna Maimonia miellyttävät vanhojen vaatteiden rohkeat värit ja kukkakuviot.

Säde Kultanen on yksi harvoja yksityishenkilönä myymään tulleita. "Ihmiset tulevat kyselemään, että missä teidän liike on", hän nauraa ja myöntää, että Säde Kultanen olisi hauska nimi kaupallekin.

Kultanen tunnuntautuu keräilyfriikiksi. ”Keräilen kaikkea vanhaa. Alun perin tarkoituksena oli laitaa vain pari julistetta seinälle.” Nyt julisteita on kuitenkin kertynyt jo kymmeniä. Hän on haalinut niitä mm. kirppareilta, vanhoista elokuvateattereista ja myös ihan yksittäisiltä keräilijöiltä.

Maaria Kukkakorpi on löytänyt Kultasen varastoista vanhan filmijulisteen. "Tässä on kiva vanhan ajan tunnelma, sommittelu ja värimaailma."

Myyntiin tuotujen julisteiden hinnoittelu on on kuulemma täysin tunneperäistä. "Välillä rupeaa katsomaan jotain julistetta, että emmä raaskikaan tosta luopua ja käärii sen nopeasti piiloon." Kultanen nauraa.

Eivätkä julisteet ole ainoa mitä Kultanen kerää. Koti on täynnä erilaista tavaraa. Hän kertoo kokoelmistaan vanhoja pesuaine- ja maitotölkkejä. "Välillä katsoo jotain tavaraa, että 'toi on niin 2000-lukulaista' ja sit ottaa talteen. Niinku vaikka se maitotölkki, jossa on Darude." Kultasen tulevaisuuden haaveissa on museoida kertyneet kokoelmat. "Mä veikkaan et parinkymmenen vuoden päästä mä oon ainoa, jolla on jotain sellaista."

Säde Kultanen pakkaa Maaria Kukkakorven ostamaa julistetta.

Anita Herukka pitää arkityönään Kampaamo Pinkki Paplaria Töölössä, mutta on tuonut kampauspalvelut nyt myös tapahtuman kävijöiden iloksi. Asiakkaitakin on kuulemma riittänyt. ”Hyvin on ollu, ja ihmiset lähestyy mukavasti, ei olla liian pelottavia tässä.” Moni tulee myös kysymään kampaus- ja meikkivinkkejä tulevia juhlia varten. Hän näkee kiinnostuksen vintagea kohtaan selkeästi lisääntyneen viime vuosina ja uskoo sen vielä tulevan lisääntymään entisestään.

Sirpa Fyrqvist on tullut paikalle Tampereelta asti, ja päätynyt Herukan kauneuskulmaan teetättämään itselleen kampauksen. ”Ihan hetken innoittamana, tai siis mies hieman pakotti”, Fyrqvist naurahtaa. Tapahtumasta Fyrqvist sanoo samaa mitä moni muukin. ”Hirveän hyvä tarjonta, mutta tila on niin pieni että on vaikea katsella.”

Anita Herukka laittaa Sirpa Fyrqvistille kampausta.

Mari Aalto on töissä tapahtuman infopisteellä, ja kertoo että kello puoli kolmeen mennessä on lippuja myyty ennakkolippujen lisäksi ainakin 400–500 kappaletta ja ihmisiä tulee jatkuvasti lisää.

Vaikka Helsinki vintage järjestetään nyt ensimmäistä kertaa, ja on ainoa laatuaan Suomessa, voi olla että saamme jatkossa nauttia vastaavista tilaisuuksista useammin. ”On ollut puhetta, että vietäis mahdollisesti myös muihin kaupunkeihin”, Aalto paljastaa. Ongelmana on kuitenkin löytää sopivan juhlava tila jossa tapahtuman voi järjestää. ”Ihanat puitteet täällä”, hän kiittelee Valkoista salia.

Mari Aallon mielikuvituksellinen asu oli Tamperelaisen Illusion Costumesin vartavasten Helsinki Vintage -tapahtumaa varten tekemä.

Teksti: Tessa Tapaninen, Kuvat: Timo Santala

We Love Helsinki