Kuvareportaasi Helsinki Burlesque Festivalin pääklubilta It happened on the silver screen

Helsinki Burlesque Festivaalin pääklubilla lauantaina 7.2.2009 nähtiin toinen toistaan näyttävämpiä asuja ja silmin nähdin tunnelmasta nauttivia kauniita ihmisiä.

Minna Anttinen on aina tykännyt 20-luvun tyylistä. ”Olisin halunnut kokea jazzin New Yorkissa.” Minnan mekko on Ulla-Maija Ourilan suunnittelema, päähine omaa tekoa ja käsilaukku mummon perintöä.

Linda Hakman ja Maria Sintonen rakastavat burleskin vanhan taikaa ja flirttiä. ”Nykyään on vaan seksiä, tissiä, persettä ja kaikki tänne heti. Tulee seksikkäämpi olo, kun peittää vähän enemmän”, Linda pohtii. Lindan kengät ovat Minna Parikan suunnittelemat, hame ystävän ompelema, laukku lainassa ja päähine itse tuunailtu. Esikuvana on toiminut burleskitaiteilija Dita von Teese. Marian silinteri on toiminut inspiraationa muulle asustukselle. Kengät ovat nuoren japanilaisen suunnittelijan, Chie Miharan, mekko ja asusteet taas second hand -löytöjä.

Nella ja Heikki Mikkola tulivat Brysselistä asti Helsinki Burlesque Festivaaleille, ja asukokonaisuuksien toteutukseen meni yli 300 tuntia. Nellan puku on kaavoista asti omaa kädenjälkeä, ja innoitusta siihen hän on hakenut vanhoista valokuvista ja 30-luvun hollywood-elokuvista. Heikin hakema gansterilook muuttui suunnittelun edetessä pankkiirilookiksi. Omien unelmien toteuttaminen on Nellan mielestä burleskissa parasta. ”Ihanaa on myös se, että jokainen saa olla omanlaisensa kaunis nainen, eikä tarvitse kilpailla minkään kauneusihanteen kanssa.”

90-vuotias Ulla Lahi on tullut festivaaleille katsomaan lapsenlapsensa esiintymistä. Lahi on nähnyt burleskiesityksiä Pariisissa ja muuallakin ulkomailla. ”Mutta täällä nämä ovat niin sööttejä ja herttaisia.” Pukeutumista varten Ulla on saanut ohjeita lapsenlapselta: ”Hän sanoi, että pitää olla hieno ja pistää leninki ja turkis päälle.”

Teatterissa työskennellyt Laura kaivoi asunsa jostain komeron kätköistä. Jensilläkään ei ollut sen suurempaa visiota asua valitessaan, vaan hän turvautui samalla tavalla vaatekaapin sisältöön. ”Tultiin katsomaan, että mikä meininki, kun ei viime vuonna päästy bileisiin”, Laura kertoo. ”Hyvältä ja hikiseltä vaikuttaa.”

Elina ja Outi ihastelevat burleskifestivaaleilla vallitsevaa naisten välistä solidaarisuutta.”Täällä ollaan katsomassa ja ihailemassa toisia naisia, eikä olla silleen vihamielisiä ja kateellisia, että kuole”, ystävän mukaan houkuttelema Elina fiilistelee. Elinan mekko on hankittu Tampereen Yesterday -second handistä. Outi huusi 60-luvun silkkisen, lasihelmin kirjaillun mekkonsa eBaystä. ”Jännitin tosin, että meneekö tämä edes päälle”, festivaalikonkari kertoo.

Oulusta festivaaleille matkanneella Riialla ei ollut mielessä mitään erikoista esikuvaa pukeutumista suunnitellessaan. ”Mietin ylipäänsä vain burleskihenkeä, puuhkia, glitteriä ja höyheniä.” Riialle festivaalista mieleen jäävät hyvät esitykset ja se, että ihmiset ovat todellakin laittautuneet ja panostaneet pukeutumiseensa.

Riinan, Anskun ja Katleenan mukaan hienointa burleskissa on vapautuminen. ”Siinä on samaa irroittelua kuin tanssissa. Samalla omat persoonallisuuden tasot pääsevät valloilleen”, Katleena ihastelee. Pukeutumiseen on haettu ideoita elokuvista ja tv-sarjoista. Riinan asu on The Munsters -tv-sarjan inspiroima. Katleenan mielessä oli Ihmemaa Ozin Dorothy. Ansku turvautui nettiin: ”Googletin sanalla 'burleski'."

Iina Ukkosen ja Aleksi Pihkasen lähtökohtana oli se, että asut sointuvat väreiltään yhteen. Iinan asuvalinnan taustalta löytyvät esikuvat Marilyn Monroe ja Madonna, Aleksi taas haki vaikutteita kaikkien aikojen klassikosta, Casablancasta. Toista kertaa pariskunnan festivaalille toi huumori. ”Täällä kaikki on mahdollista, vapaus kiehtoo ennen kaikkea”, illan esiintyjistä Little Brooklynia fanittanut Iina kertoo.

Teksti: Ann-Mari Huhtanen, Kuvat: Timo Santala

We Love Helsinki