Helsinki Vintagessa pöllyävät vanhat vaatteet ja asenteet

Nykyään niin kovin kuumassa vintageskenessä juuri 50 -luvun kulttuuri ja estetiikka elävät voimakkaimpina. Puhdasoppiset baseballtakit, rasvatötteröt ja kellohameet ovat pysyneet tähän asti pienen alakulttuurin harrastuksena. Viime vuosina fiftarinostalgisointi on kuitenkin hiipinyt myös valtakulttuuriin.

Ajatus ei tunnu ongelmattomalta. Valveutuneet fashionistat usein kannattavat täydellistä tasa-arvoa ja arvoliberaaliutta. 50 -luku kuitenkin edustaa aikaa, jolloin vaimon tehtävä oli olla kotona tukka kikkuralla ja huulipuna kohdillaan leipomassa pikkuleipiä ja lämmittämässä tohveleita töistä palaavalle miehelleen.

Viime lokakuussa Kaapelitehtaalle Helsinki Vintage -tapahtumaan olivat kokoontuneet niin alan vannoutuneimmat harrastajat kuin random- fiilistelijätkin. Luulin, että kyse on vain estetiikan kaipuusta, kellohelmojen ja ampiaisvyötäröiden nälästä paitulien ja treggingsien aikakaudella. Lähempi perehtyminen osoitti kuitenkin, ettei puolen vuosisadan takainen aatemaailmakaan ole aivan kuollut.

Nina on metsästänyt kolttunsa Britanniasta ja laukkunsa ja kenkänsä kirpparilta.

Kaapelitehtaalle saapuneet kävijät eivät eivät vaikuta miltään fiftarilarppaajalta, vaikka eivät ketjuliikkeiden trikoissa kuljekaan. Toista kertaa Helsinki Vintageen tullutta Nina Ruotsalaista kiehtoo 50 -luvussa sen estetiikka ja myös sen murroskausi. "Olihan se muutoksen vuosikymmen, kun esimerkiksi rock 'n' roll syntyi" Hän uskoo, että 50 -luvun vanhoilliset asetelmat ja niiden tiedostaminen tuo ironisen vivahteen fiftarityyliin. Hän arvelee kuitenkin, että 2000 -luvun "epävarmoina aikoina" eskapismi ja menneiden vuosikymmenten nostalgisointi tuovat ihmisille turvallisuuden tunnetta.

Eeva haluaa käyttää herrainpukineita naisellisella tavalla.

Eeva Kortekangas kiinnostui vintagemuodista tutkittuaan ensin historiallisen vanhaa pukeutumista. Häntä kiehtovat vanhoissa vaatteissa niiden merkitykset, historia ja tarinat. Kortekangas ei tunnustaudu perinteisten sukupuoliroolien ja -arvojen kannattajaksi. Hän arvelee ilmiön suosion syyksi kertakäyttökulutuksen vastustamista ja kierrätysideologian nostetta.

Marian kirpparifarkuissa oli klassinen 50 -luvun malli ja hauska rusetti takataskun koristeena.

Maria Leppästä kiehtoo vintagemuodissa 50 -luvun naisellisuus, muodokkuus ja kauniit vaatteet. Hän ei myöskään näe vanhoja sukupuolirooleja yksiselitteisen kauheina. "Nykyään naisten ja miesten identiteetit ja heihin kohdistuvat vaateet ovat ristiriitaisia. Esimerkiksi naisten koti- ja äitiroolin ja uran yhdistäminen aiheuttavat paljon paineita." Leppänen näkee aikaisemman roolijaon selkeämpänä - vaikkakaan ei aina reiluna. "Ainakin siinä oma paikka elämässä löytyi helposti ilman kriisejä."

Emilia Majuri ja Ville Pekkarinen tulivat Helsinki Vintage -tapahtumaan etsimään sisustus- ja asustustarvikkeita. Majuri tunnustautuu erään rock 'n' rollin ja punkskenen helmoista kasvaneen alakulttuurin, psychobillyn fiilistelijäksi. "Toiset nyt vaan tykkää lateksivaatteista, minä tykkään fiftariestetiikasta", hän kuittaa. Hän sanoo myös omalla tavallaan pitävänsä perinteisistä sukupuolirooleista ja ajatuksesta, että "nainen näyttää kotona hyvältä ja laittaa miehelleen ruokaa".

Pariskunta bongasi Kaapelitehtaalta vyönsoljen Villelle. Emilian ruutukengät eivät ole vintagea vaan "jostain tyyliin K-kengästä".

Vaikka kaikki tuntuivat viihtyvän 2000 -luvun tiedostavassa ja tasa-arvoisessa ilmapiirissä, on 50 -luvussa silti jotain, joka vaistomaisesti määriteltiin naisellisuudeksi. Puolen vuosisadan asennemuutos ja emansipaatio eivät siis ole onnistuneet romuttanut perinteisiä näkemyksiä kauneudesta ja naisellisuudesta.

Helsinki Vintage 7.3.2010 Kaapelitehtaalla (Tallberginkatu 1, Länsisatama)

Teksti: Anna Vanninen, Kuvat: Mirkku Pervonsuo

We Love Helsinki

No millast siel oli? – Helsinki Vintage Valkoisessa Salissa

Helsinki Vintage –tapahtuma 8.2 Valkoisessa Salissa keräsi yhteen vintagen ystäviä ja alan harrastajia.


Sateisena sunnuntaina harmaata Senaatintoria piristää porttikongista kuuluva posetiivi-musiikki. Se on lähtöisin valkoisen salin sisäänkäynniltä, jossa herrasmies punaisessa silinterissä viihdyttää Helsinki Vintage – tapahtumaan jonottavia ihmisiä. Ennakkoliput, huimat 700 kappaletta, on kaikki myyty loppuun ja kellon lähestyessä kahtatoista on tunnelma sisällä sen mukainen. Väkeä on kuin Stockan hulluilla päivillä, mutta ilmapiiri huomattavasti leppoisampi. Taustalla soi vanha iskelmä, niin kotimainen, kuin italialainen ja amerikkalainenkin.

Anna-Lii Korpiola ihailee vanhaa mekaanista karusellilelua.

Tarja ja Teija ovat tulleet paikalle pääasiassa tapaamaan ystäviään. Heille vintage on ollut elämäntapa jo kolmenkymmenen vuoden ajan. Vaatteiden ja asusteiden lisäksi, 40- 50-lukujen tyyli näkyy myös sisustuksessa. ”Vanhassa pitää näkyä aika, en koskaan lähde uudistamaan mitään”, sanoo Teija. Paikan päältä Tarja on löytänyt itselleen 50-luvun villatakin ja Teija ”muutaman laukun ja 40-luvun mekon”.

Tarjan tyylikkäät silmälasit on ostettu Helsingin optiikasta ja Teijan taas ovat kirpputorilöytö. Tarjan sylissä ujostelee Rita.

Donna Maimon pitää ammatikseen muotiputiikkia, mutta on kerännyt jo pidemmän aikaa vintagevaatteita. Haaveena on perustaa kaupan oheen myös vintage-liike, jossa olisi tarjontaa jokaiselta vuosikymmeneltä. Täällä hän on myymässä TGL Stockholmin vanhaa varastoa, siis käyttämättömiä 60–70-luvun vintage -vaatetta, osa vielä alkuperäispakkauksissaankin. ”Tapahtuma on kaikin puolin hirveen hyvin markkinoitu ja kauppa on käynyt ihan hyvin.”

Donna Maimonia miellyttävät vanhojen vaatteiden rohkeat värit ja kukkakuviot.

Säde Kultanen on yksi harvoja yksityishenkilönä myymään tulleita. "Ihmiset tulevat kyselemään, että missä teidän liike on", hän nauraa ja myöntää, että Säde Kultanen olisi hauska nimi kaupallekin.

Kultanen tunnuntautuu keräilyfriikiksi. ”Keräilen kaikkea vanhaa. Alun perin tarkoituksena oli laitaa vain pari julistetta seinälle.” Nyt julisteita on kuitenkin kertynyt jo kymmeniä. Hän on haalinut niitä mm. kirppareilta, vanhoista elokuvateattereista ja myös ihan yksittäisiltä keräilijöiltä.

Maaria Kukkakorpi on löytänyt Kultasen varastoista vanhan filmijulisteen. "Tässä on kiva vanhan ajan tunnelma, sommittelu ja värimaailma."

Myyntiin tuotujen julisteiden hinnoittelu on on kuulemma täysin tunneperäistä. "Välillä rupeaa katsomaan jotain julistetta, että emmä raaskikaan tosta luopua ja käärii sen nopeasti piiloon." Kultanen nauraa.

Eivätkä julisteet ole ainoa mitä Kultanen kerää. Koti on täynnä erilaista tavaraa. Hän kertoo kokoelmistaan vanhoja pesuaine- ja maitotölkkejä. "Välillä katsoo jotain tavaraa, että 'toi on niin 2000-lukulaista' ja sit ottaa talteen. Niinku vaikka se maitotölkki, jossa on Darude." Kultasen tulevaisuuden haaveissa on museoida kertyneet kokoelmat. "Mä veikkaan et parinkymmenen vuoden päästä mä oon ainoa, jolla on jotain sellaista."

Säde Kultanen pakkaa Maaria Kukkakorven ostamaa julistetta.

Anita Herukka pitää arkityönään Kampaamo Pinkki Paplaria Töölössä, mutta on tuonut kampauspalvelut nyt myös tapahtuman kävijöiden iloksi. Asiakkaitakin on kuulemma riittänyt. ”Hyvin on ollu, ja ihmiset lähestyy mukavasti, ei olla liian pelottavia tässä.” Moni tulee myös kysymään kampaus- ja meikkivinkkejä tulevia juhlia varten. Hän näkee kiinnostuksen vintagea kohtaan selkeästi lisääntyneen viime vuosina ja uskoo sen vielä tulevan lisääntymään entisestään.

Sirpa Fyrqvist on tullut paikalle Tampereelta asti, ja päätynyt Herukan kauneuskulmaan teetättämään itselleen kampauksen. ”Ihan hetken innoittamana, tai siis mies hieman pakotti”, Fyrqvist naurahtaa. Tapahtumasta Fyrqvist sanoo samaa mitä moni muukin. ”Hirveän hyvä tarjonta, mutta tila on niin pieni että on vaikea katsella.”

Anita Herukka laittaa Sirpa Fyrqvistille kampausta.

Mari Aalto on töissä tapahtuman infopisteellä, ja kertoo että kello puoli kolmeen mennessä on lippuja myyty ennakkolippujen lisäksi ainakin 400–500 kappaletta ja ihmisiä tulee jatkuvasti lisää.

Vaikka Helsinki vintage järjestetään nyt ensimmäistä kertaa, ja on ainoa laatuaan Suomessa, voi olla että saamme jatkossa nauttia vastaavista tilaisuuksista useammin. ”On ollut puhetta, että vietäis mahdollisesti myös muihin kaupunkeihin”, Aalto paljastaa. Ongelmana on kuitenkin löytää sopivan juhlava tila jossa tapahtuman voi järjestää. ”Ihanat puitteet täällä”, hän kiittelee Valkoista salia.

Mari Aallon mielikuvituksellinen asu oli Tamperelaisen Illusion Costumesin vartavasten Helsinki Vintage -tapahtumaa varten tekemä.

Teksti: Tessa Tapaninen, Kuvat: Timo Santala

We Love Helsinki

Minä Menen: Helsinki Vintage

No olihan se jo aikakin! Levymessuja, designviikkoja ja muotitapahtumia on järjestetty Helsingissä jo iät ajat, mutta käytettyjen vaatteiden ja tavaroiden metsästäjät ovat saaneet tyytyä arkisempiin ja vähemmän yhteisöllisiin ostoskokemuksiin. Sunnuntaina Helsinki Vintage
tuo kuitenkin vihdoin kaikki vintagen ystävät yhteen.

Myyjiä on joka puolelta Suomea, joten yllätyksiä on luvassa myös kaikki Helsingin kaupat jo kolunneelle. Ja jokainen Lontoon, Pariisin tai Barcelonan vintagekaupoissa käynyt tietää, että Suomessa vintagevaatteiden hinnat ovat vielä edullisia.

Suurin osa myyjien tarjonnasta tulee varmasti olemaan naisten vaatteita ja asusteita 1930-70 -luvuilta, mutta myös esimerkiksi vanhoja huonekaluja, sisustustavaroita, leluja ja koruja on myös myynnissä. Miehillekin luvataan vaatteita ja tavaraa riittävän; mukana on jopa villin lännen henkisiä vaatteita myyvä Ten Cent Cowboy.

Kauppojen lisäksi myymässä on myös muutamia yksityishenkilöitä, itseäni ainakin kiinnostavat Säde Kultasen kauppaamat alkuperäiset elokuvajulisteet 1940-70 -luvuilta. Kevään tuloa silmällä pitäen tsekkaan sillä silmällä myös Optiikkahuoneen vanhoja aurinkolaseja.

Tarjonta innostaa tapahtuman tuottajaa Lotta Nyqvistiä niin paljon, että hän toivoo itsekin tekevänsä löytöjä. ”Olen aika asustehullu ihminen. Olisi superihanaa löytää jonkin muotitalon upea, hyväkuntoinen ja harvinainen vintagehuivi. Lisäksi haluaisin löytää jonkin todellisen aarteen kotia kaunistamaan, olisi se sitten popantiikkinen huonekalu tai vanha leffajuliste. Toivon myös löytäväni uniikin ystävänpäivälahjan ja sitä varten taidan katsastella vintagekoruja.”

Helsinki Vintage -tapahtuma su 8.2.2009 klo 11-18 Valkoisessa Salissa, Aleksanterinkatu 16. Yhteensä 25 vintage- ja second hand -myyjää, DJ Teo, livenä The Atomic Blast ja Sally Vanillan Burlesque Show. Liput 9 euroa. www.helsinkivintage.fi

Teksti: Timo Santala

We Love Helsinki