Nettivinkki: Bongaa patsas!

Helsingin kaupungin taidemuseon Julkiset veistokset –tietokannassa voi selailla kuvia Helsingissä sijaitsevista patsaista sekä lukea niiden historiasta. We Love Helsingin toimittaja päätti tietokantaa apunaan käyttäen ottaa selvää, mitä Iso Roballa seisoskeleva lyhtypylvään näköinen patsas oikein esittää.

Seison hämmästyneenä Iso Roballa Punavuoressa. Olen kulkenut tästä kymmeniä kertoja, mutten ole koskaan aikaisemmin kiinnittänyt huomiota kadun itäpäässä seisovaan ihmishahmoa muistuttavaan patsaaseen.

Pahempaa: en ole ainoastaan jättänyt kiinnittämättä siihen huomiota, vaan olen illan ja yön hämärässä (sillä silloinhan täällä tulee yleensä liikuttua) pitänyt pitkän ja kapean mallista patsasta lyhtypylväänä. Päätän korjata aikaisemman välinpitämättömyyteni ja ottaa patsaasta enemmän selvää.

Kaupungin taidemuseon sivujen mukaan Helsingissä on ”yli 400 ulkoveistosta, ympäristötaiteen teosta ja historiallista muistomerkkiä”. Julkiset veistokset- tietokannassa veistoksia voi selailla nimen tai taiteilijan mukaan listattuna, hakea eri kriteerien perusteella tai tutkia kartasta, missä eri veistokset sijaitsevat.

Jokaisesta veistoksesta löytyy yksi tai useampikin kuva, perusfaktat, kuten tekijä ja aika, sekä lyhyt kuvaus teoksesta ja mahdollisesti muuta taustatietoa.

Iso Roobertinkadun päässä sijaitseva patsas paljastuu sivuston Veistokset kartalla -toiminnon avulla kuvanveistäjä Björn Weckströmin Viheltävä helsinkiläinen -teokseksi, joka on seisonut Punavuoressa vuodesta 1995 lähtien.

Taiteilijan mukaan teos on "omistettu hyväntuulisten, auttavaisten ja suvaitsevaisten helsinkiläisten kunniaksi". Patsas on siis pystytetty mielestäni oivalliselle paikalle, vaikka voisimme ottaa viheltelijästä vielä enemmänkin esimerkkiä.

Lisäksi Taiteilijat abc -listauksen kautta selviää, että Wickström on suunnitellut myös kaksi muuta Helsingistä löytyvää patsasta: Pasilassa Ison Pajan edustalla sijaitsevan Narkissoksen (1982) sekä luultavasti useammille tutun, Kluuvikadulta löytyvän Fazerin kukon (1991).

Aikaisemmat ajatukseni Fazerin kahvilan edessä sijaitsevasta patsaasta linnun ja ankkurin välimuotona eivät siis ole menneet täysin metsään!

Patsaiden lisäksi kaupungin julkisesta tilasta löytyy muutakin tutustumisen arvoista: Helsingin kaupunginmuseon muistomerkit-tietokannasta voi etsiä tietoa Helsingissä sijaitsevista lähes sadasta erityyppisestä muistomerkistä, joista vanhimmat ovat peräisin 1700-luvun lopulta.

Palvelusta löytyy kuva, perusfaktat sekä lyhyesti taustatietoa. Haku toimii kaupunginosan, muistomerkin tyypin ja ajanjakson mukaan.

Molempien tietokantojen avulla voi helposti tutustua Helsinkiin ja sen historiaan. Jos ei huvita lähteä patsasbongailemaan kaupungille, nettisivustot sopivat mainiosti myös virtuaalimatkailuun.

Julkiset veistokset
Muistomerkit

Teksti: Laika Nevalainen, Kuva: Tuomas Sarparanta

We Love Helsinki

Paakkelssikerho: Porvariston hillittyä charmia Fazerilla

Paakkelssikerho on ryhmä nuoria naisia, jotka tykkäävät herkuista. Ryhmän ensimmäinen kohde on yksi Helsingin vanhimmista kahvila-konditorioista, Karl Fazer Cafe.

"Nyt on modernia mennä Fazerille ja siksi koko Helsinki ravaa siellä; varsinkin kaupungin väestön naispuolinen osa, joka tiettyä iloa tuntien törsää isien, veljien, sulhasten ja ihailijoiden viimeiset rahat valtaviin määriin makeita herkkuja” – kirjailija Gunnar Mattsson v. 1892.

Karl Fazer perusti "Ranskalais-venäläisen konditoriansa" syyskuussa 1891 Kluuvikadulle. Nykyinen rakennus valmistui vuonna 1930, ja paikka remontoitiin jälleen funkisaikaiseen loistoonsa 1992. Kahvilan marmorilattiat, kromatut ja kullatut yksityiskohdat, vaikuttava kupolisali peileineen sekä Hjalmar Hagelstamin aikoinaan maalaama seinämaalaus luovat menneen ajan tunnelman. Voisi jopa kuvitella, että pienten pöytien ääressä istuvat eläkeläiset ovat istuneet samoilla vakipaikoillaan jo nuorina koululaisina. Tällaisessa paikassa ei tulisi mieleenkään tilata smoothieta, tapaksia tai muutakaan modernia välipalaa. Fazerilla kuuluu herkutella leivoksilla.

Koemaistoon pääsevät Omenahyve vaniljakastikkeella (6,50e), Tumma perunaleivos (3,50e) ja Vadelmaleivos (4,40e), joka on perinteisestä marjaleivoksesta poiketen pieni mousse-möykky.

Klassikot eivät petä; Iso, kostea ja kuohkea viipale omenahyvettä ui syvällä vaniljakastikeessa. Hyveannos soosseineen on vihlovan makea, mutta silti ihmeellisen raikas – koko annoksen syöminen tekee kuitenkin tiukkaa paatuneellekin paakkelssinsyöjälle.

Karl Fazer Cafen myyntipäällikkö Tanja Lehmonen kertoo, että hyve ja vaniljakastike valmistetaan paikan päällä ja niitä tullaan erikseen hakemaan juuri Fazerilta.

Perunaleivos maistuu juuri siltä miltä näyttääkin; äreän oloinen ruskea ja piikikäs köntti on kaakaon ja tiukan arrakkipunssin maustama herkullinen pikku pakkaus. Leivoksista uudenaikaisin, vadelmamoussesta muotoiltu pallo on raikas ja marjaisa – joskin pinnalta hieman kuivahtanut. Liekö tämä niitä leivoksia, joita ei valmisteta itse konditoriassa, vaan Fazerin tehtaalla Vaaralassa.

Vaikka ennen vanhaan koulunuorisolla oli varaa istuskella Fasulla, nykyään hinnoittelu suosii vähän parempituloisia. Jos on tyhjätaskuna liikenteessä, kannattaa kuitenkin poiketa edes katsomassa Fazerin näyteikkunaa. Vuosisatojen vaihteen Helsingissä se oli kuuluisa Bertha Fazerin ideoimista somistuksista ja on edelleen varsin vaikuttava vanhanaikaisine koristeluineen.

Karl Fazer Café, Kluuvikatu 3. Avoinna ma-pe 7.30-22 ja la 9-22.

Teksti: Anna Vanninen, Kuvat: Timo Santala

We Love Helsinki