Minä menen: Pihakirppispäivä vanhassa Herttoniemessä

Ties mitä ihanaa hertsikalaisten tavarakätköistä löytyykään.

Ensi sunnuntaina koko vanha Herttoniemi muuttuu yhdeksi suureksi kirpputoriksi. Ensimmäistä kertaa tänä vuonna järjestettävässä tapahtumassa asukkaat pystyttävät kirpparipöytiä niin kerros-, rivi- kuin omakotitalojenkin pihoille. Myynnissä on vaatteiden, astioiden, lelujen lisäksi ainakin polkupyöriä, huonekaluja ja remppatarvikkeita.

Koko kaupunginosan yhteinen pihakirppari Herttoniemessä 25.4.2010 klo 10–15.

Kartta myyntipöytineen on tulostettavissa osoitteesta www.herttoniemi.fi

Teksti ja kuva: Tessa Tapaninen

We Love Helsinki

Kuvareportaasi We Love Helsingin kaupunkifestareista

We Love Helsingin kaupunkifestareilla nähtiin ja koettiin hauskoja hetkiä mm. parkourin, sirkuksen, footbagin, capoeiran, bollywood-tanssin, saumurirallin ja poetry slamin merkeissä. Myös graffitimaalarit ja kuvataiteilijat kilvoittelivat leikkimielisesti art battlessa, jonka voittajaksi äänestettiin Janne Viljakainen. We Love Helsingin valokuvaajat olivat mukana Kuudennen Linjan sisäpihalla taltioimassa tunnelmia.

Art Battlessä nähtiin mielenkiintoisia työvaiheita. Vasemmalla Janne Viljakainen vetelee tuulilasinraaputtimella kuin vanha tekijä. Oikealla Jani Tolin taas tarkastelee puolivalmista työtään.

Karri Kuoppala aloitti maalauksen teon katuharjalla.

Taiteilijanimeä Trama käyttävä graffititaiteilija sumutti menemään vauhdikkaasti.

Graffitimaalari EGS hahmottelemassa yksityiskohtia.

Art Battle voittajaksi äänestetty Janne Viljakainen pursotti sinappipurkista kellertävää maalia tauluunsa.

Janne Viljakainen otti myös junioreita mukaan taiteen tekoon.

Timo W kokeili diaboloa sirkus-workshopissa. Taustalla Jani Tolinin maalaus.

Hietsun uimarannalla perjantaina kaatosateessa käydyn vesisodan taisi voittaa isommilla pyssyillä mukana ollut yläkerran herra, vaikka Veera Moll, Pyry Konsi & Toivo Heinimäki urheasti taistelivatkin.

Kirppiksilla riitti ihmeteltävää. Heikki Vahtin pöydästä oli kuulemma saanut ilmaisia levyjäkin.

Vintagekirppiksella värikkäät retrokuosit houkuttelivat erityisesti tyttöjä.

Sneakerkirppiksellä riitti tyylikkäitä kenkiä ihailtavaksi.

Katri ja Heini pääsivät kankaiden leikkelyn makuun Töölö Fashion Instituten vetämässä saumurirallissa.

Pyöräharrastajien Yksivaihde.net-sivuston aktiivi Tuukka Ylä-Anttila rassaili pikkuvikoja Fillari Korjaamossa. Korjaussessioiden jälkeen lähdettiin Helsingin kaduille yhteiselle ajelulle critical mass -hengessä.

Parkourista innostuneet pojat odottelivat malttamattomina Kalle Järvepään ja Tuomas Saarisen vetämän alkeistunnin alkamista.

Parkour-kierroksella ponnisteltiin ylös korkeimpienkin muurien päälle.

Timo Aarnio seurasi Mikko Lepistön temppuilua footbag-jameissa.

Suvi taituroi footbagin kanssa.

Riikka Karvinen Baila Baila -tanssikoulusta näytti miten reggaetonissa pyöritetään lantiota. Pihalla capoeira-ohjaaja Michelle Suni potkaisee ja Emma Havia väistää.

Aliisa Nummela ja Michelle Suni pelasivat yhdessä capoeira-workshopin lopuksi.

Heidi Arpiainen Etnofitness-tanssikoulusta sai yleisön pauloihinsa siroilla ranneliikkeillä bollywood-tanssitunnilla.

Sami Aho Kallion sarjakuvakeskuksesta opasti Karoliinaa hirviöiden piirtämisessä.

Ilmon paperille lasten lauantaissa syntyi puhuva puu.

Hyviksiin ja pahiksiin jakautuvista muovisista elämistä runoillut Juho Nieminen sai yleisössä aikaan nauruntyrskähdyksiä sunnuntai-illan poetry slam -sessioissa.

Poetry slamien lopuksi DJ Neveready tarjoili minikeikan yhdessä Senqin kanssa.

Teksti: Timo Santala & Antti Tuomola, Kuvat: Antti Tuomola, Heli Blåfield, Tuomas Sarparanta, Heidi Valkola ja Mirkku Pervonsuo

We Love Helsinki

Hietalahden kirppiksen rakkaimmat tavarat

Hietsun kirpparilla on aurinkoisena keskiviikkona parikymmentä myyjää, joilla on hyvää aikaa vastailla toimittajien kysymyksiin. Halusimme tietää, mikä myyntipöydän tavaroista on rakkain ja mistä taas kiihkeimmin halutaan eroon.


Jatta Lehosmaan myyntipöydän rakkaimpia esineitä ovat vaaleat Arabian tarjoiluastiat. Ne eivät enää ole ihan priimakunnossa vaan hieman "hiirensyömiä". Rakkaita ne ovat Lehosmaalle siksi, että ne ovat hänen vanhempiensa häälahja 30-luvulta. Hinnaksi kahdelle tarjoiluastialle Lehosmaa määrittelee 20 euroa.

Turhin, ja ehkä myös kummallisin, esine tänään on hylsy tai jokin muu meille kaikille tunnistamaton panoksen tai ammuksen osa. Se on peräisin Hangon edustalta, josta Lehosmaan lapset ovat sen löytäneet ja tuoneet äidille lahjaksi. Metallinen esine on ontto kartio, jolla on pituutta noin neljännesmetri.

Myös Anna-Leena Mäki-Penttilän pöydältä löytyy sekalaista ja eksoottista tavaraa. Ihastelemme erityisesti perinteistä valkoista juhlahattua. Mäki-Penttilän rakkain esine on kuitenkin punavalkoinen kangasvyö joka on peräisin 40 vuoden takaiselta liftireissulta Turkkiin ja Kreikkaan. Rakas matkamuisto lähtee eniten tarjoavan mukaan. Turhin esine Mäki-Penttilän pöydällä on niin ikään 40 vuoden takaa. Kyseessä on pitsikoristeinen tumma yöpaita. Mäki-Penttilä laskee, ettei ole mahtunut asuun enää neljäänkymmeneen kiloon, mutta se oli kuitenkin jäänyt tähän asti kaappiin pyörimään.

Yksi pöytä pursuaa armeijahenkistä tavaraa. Raimo Räisänen osoittautuu keräilijäksi, joka myy armeijan poistotavaraa Saksasta, Suomesta ja Venäjältä. Kalleimmat aarteet Räisänen pitää visusti kotona. Esimerkkinä hän mainitsee suomalaisen sotilaskypärän sisällissodan vuodelta 1918. Pöydässä oleva tavara on tullut muiden ostojen ohella ylimääräisenä.

Kiinnostuneissa ostajissa on myös paljon turisteja. "Neuvostoliittolainen tavara alkaa olla kallista" Räisänen huomauttaa. Halvimmalla pöydästä saa ostaa kiilteleviä rintamerkkejä. Pahvilaatikosta löytyy kahdellakymmenellä sentillä ainakin unkarilaisia ja valkovenäläisiä pinssejä. Suomalaisen, harmaan kaasunaamarin saa viidellä eurolla.

Pauliina Sormunen on ollut kirpparilla myymässä ennenkin. Hän on huomannut, että jokainen pöytä tarvitsee jotakin, mihin potentiaalisen asiakkaan huomio kiinnittyy. Tällä kertaa se on myös pöydän rakkain esine, lahjaksi saatu hopeinen kakkulapio kaiverretuilla nimikirjaimilla. Sormunen on hieman epävarma lahjan myynnistä, vaikka sillä on ollut vähän käyttöä. "Jos annetaan hyvä hinta, niin mä myyn sen" hän sanoo. Käytännössä hinnaksi pitäisi saada suunnilleen 30 euroa. Kaikkein eniten Sormunen haluaa päästä eroon mummon vanhoista lasikupeista. Niiden kauppaamista voi haitata se, että settiin kuuluvat lautaset on jo myyty aiemmin.

Juttelimme muidenkin myyjien kanssa ja huomasimme, että hieman varttuneemmalla väellä on tunteikkaampi suhde tavaraan. Hinnat eivät välttämättä olleet korkeita, mutta suurimpaan osaan liittyi jokin tarina. Tavaraa oli saatettu säilyttää kaapeissa pitkäänkin. Nuoremmalla polvella kirpparilla myyminen oli enemmänkin tapa tyhjentää kaappeja ja tehdä tilaa uudelle kamalle. Vanhemmilla ihmisillä tavaraa on tietenkin myös ehtinyt kertyä. Yhtä kaikki, kirpparilla käymisessä hauskaa on myös pieni tirkistely. Löytöjen tekemisen lisäksi on jännää pohdiskella, miten mikin tavara on tuolle ihmiselle päätynyt.


Teksti: Mirja Hämäläinen & Veera Moll, Kuvat: Tuomas Sarparanta

We Love Helsinki

Vintagepuoti Mekkomania ja kampaamo Pinkki Paplari yhdistivät voimansa

Viime huhtikuussa avautunut suloinen second hand –liike Mekkomania on jokaisen kirpparifanittajan unelma. 1960- ja 70-lukujen naisten mekkoja, paitoja ja erilaisia asusteita kengistä hansikkaisiin myyvä kauppa sijaitsee ihanaan retrotyyliin sisustetun kampaamo Pinkki Paplarin yhteydessä Stenbäckinkadulla, Meilahdessa.


Jo entuudestaan monista muista kampaamoista 50-70-luvun tyylinsä ansiosta edukseen erottunut Pinkki Paplari muodostaa nyt upean liiton Mekkomanian kanssa. Liikkeiden yhteisestä ovesta sisään astuessa tuntuu, kuin palaisi ajassa vuosikymmeniä takaisin, sillä kaikki on sisustettu alusta loppuun niin autenttisesti.

Pinkki Paplarissa on tehty kampaamoalan töitä 60-luvulta lähtien, ja esimerkiksi tyylikkäät kupuvalaisimet ja pyöreät peilit ovat alkuperäisiä. Kampaamotuolissa istuessa voi ihastella pieniä retroesineitä, kuten vanhoja kelloja ja radiota, joista osan ovat lahjoittaneet kampaamon uskolliset vakiasiakkaat. Tunnelman kruunaa taustalla sympaattisesti soljuva levymusiikki, joka ulottuu 60-luvun tyttöpopista ja soulista Mobyyn saakka.


Mekkomanian omistajan Mari Teittisen mielessä ajatus oman pienen vintagepuodin perustamisesta oli muhinut jo jonkin aikaa. Mari itse on ollut kirpputorien ystävä jo vuosia. Kiinnostus nimenomaan 1960- ja 1970-lukujen tyyliin heräsi voimakkaammin 1990-luvulla Marin fanittaessa ajan kenties suosituinta musiikkigenreä, brittipoppia. Myös vanhempien nuoruuden kauniisti kellastuneet valokuvat ja niistä henkivä ajan tunnelma ovat toimineet tärkeänä innoittajana.

Viime joulukuussa haave oman myymälän pitämisestä alkoi näyttää ensimmäisen kerran todella toteutumisen merkkejä, kun kampaamo Pinkki Paplarin omistajan Anita Herukka otti yhteyttä Mariin. Anitan omana haaveena oli ollut vaateliikkeen avaaminen kampaamonsa yhteyteen. Muualla Euroopan pääkaupungeissa kampaamoiden yhteydessä toimivat vintageliikkeet ovat olleet tuttu näky ja trendi jo pidempään. Anitan asiakkaana Mari oli ollut kampaamon perustamisesta syksystä 2005 saakka, ja naiset olivat usein yhdessä jutelleet kiinnostuksestaan 1960- ja 70-lukuihin. Kun kampaamon toinen huone talvella vapautui, ei Anitan tarvinnut kauaa miettiä, kenelle sitä kauppaisi.

Kahden naisen pitkäaikaisten unelmien lopputulos, Mekkomanian ja Pinkki Paplarin kaltainen yhdistelmäliike, on mukava lisä Helsingin myymäläkulttuuriin. Mikäpä olisi mukavampaa, kuin uuden ihanan kampauksen saatuaan napata mukaan vielä mekko tai vaikkapa hauskat korkokengät muutaman vuosikymmenen takaa, ja kipsutella niissä kotiin!

Mekkomania & Pinkki Paplari, Stenbäckinkatu 10. Avoinna ma-pe 9-19 & la sopimuksen mukaan. http://www.mekkomania.fi/ & http://www.pinkkipaplari.fi/index.php

Teksti: Outi Niemelä, Kuvat: Mikko Saario

We Love Helsinki