Luntalunta blablabla

Talvi on jatkunut jo kauan ja sitä on taivasteltu kylliksi. Jos pulkkamäki ja sään päivittely kypsyttävät, poimi We Love Helsingin kokoamat näppärät vinkit kaupunkitalven viettoon.

1. Syö lunta. Syö nyt vaan.
   
   
2. Elä vaarallisesti ja kävele talonvieriä pitkin. Älä vain katso ylös, äläkä välitä tiellesi asetetuista suojapuomeista.
   
   
3. Nuole tamppaustelinettä.
   
   
4. Päivänvalo lisääntyy ikävästi kevättä kohden. Minimoi sen vaikutus ja nuku kuuteen asti illalla.
   
   
5. Nauti ulkoilusta ja ota juna töihin.
   
   
6. Tai säästä aikaa ja luistele töihin.
   
   
7. Sivakoi. Sivakoi nyt vaan.
   
   
8. Testaa, voiko vitutukseen kuolla ja kaiva väärä auto kinoksesta.
   
   

Teksti: Tuuli Hongisto, Mirja Hämäläinen, Robert Keskinen, Anna Vanninen.

Kuva: Anna Vanninen

We Love Helsinki

Eka kerta: Rusettiluistelua Kallion sydämessä

Helsingin Juhlaviikkojen inspiroimassa Eka kerta -juttusarjassa toimittajat kokeilevat uusia harrastuksia ja aktiviteetteja. Ensimmäisessä osassa Tessa Tapaninen uskaltautuu rusettiluistelemaan Kallioon Brahen kentälle.


Ystävänpäivä, kirpeä pakkanen ja kirkas tähtitaivas. Voisivatko puitteet enää olla paremmat tuntemattoman valloittamiseen? Olen toki luistellut aiemminkin, mutta rusettiluistelu on tullut tutuksi vain vanhojen elokuvien ja Valion hellyttävän mainoksen kautta. Tänä talvena on terillä oltu vain kerran aiemmin, ja hieman pelottaakin miten tästä meno lähtee luistamaan.

Kahviona ja pukuhuoneena toimivan rakennuksen sisääntulossa istuvat Fjalle ja Maria. He pitävät huolen siitä että jokainen luistelija saa oman ”rusetin”, siis lapun jossa on numero ja kuva rusetista. ”Lappu tulee sitten kiinnittää johonkin näkyvään paikkaan, vaikka hihaan”, kuuluu opastus. Siis luistimet jalkaan, lappu hihaan ja radalle.


”Ei kun skriidut päälle ja baanalle!”, toivottaa Fjalle luistelijat tervetulleiksi.

Rusettiluistelussa tarkoituksena on löytää pari jolla on hihassa sama numero kuin itsellä. Parin löydyttyä on tapana luistella hetki yhdessä, ja joskus on luvassa palkintokin parin löytäneille. Niin myös tänään, kylläkin vain viidelle ensimmäiselle parille.


Satu ja Tommy ovat tulleet Alexin (sininen kypärä) ja Sebben (punainen kypärä) kanssa luistelemaan. Sadulla kävi tuuri; pari löytyi jo heti ovella samasta seurueesta! Molemmat kiittelevät sekä kaunista säätä että hyvin järjestettyä tapahtumaa.

Kentän laidalla on makkaragrilli, josta saa evästä euron hintaan, sekä pakettiauto, josta soitetaan musiikkia ja kuulutetaan illan ohjelmaa. Itse tulin paikalle fiilistelemään vanhan ajan viatonta urheiluhenkeä, ja olisin toivonut kuulevani nostalgista musiikkia joka olisi luonut kaivattua vanhan ajan tunnelmaa. Järjestäjillä on kuitenkin nuorekkaampi ote iltaan, ja stereoista soi koko illan ajan pelkkää The Rasmusta. Musiikki soi lähempänä pakua niin lujaa että puhetta on vaikea kuulla, mutta kauempana on äänenvoimakkuus sopivampi.


Kentällä on mahdollisuus osallistua mm. tarkkuuslyönti- tai kiihdytyskisaan ja myöhemmin illalla on luvassa alppicurlingmatsi.

Numeroita on lähes mahdoton nähdä lappujen lepattaessa luistelijoiden käsivarsissa. Onnistun bongaamaan yhden numeron päähän omastani, mutta se ei tietenkään riitä palkintoon. Luistimet on teroitettu ehkä ensimmäisen kerran sen jälkeen kun ne 80-luvulla valmistettiin ja kenttä on äskettäin lanattu. Meno on alkuun vähintäänkin huteraa, mutta pienen hapuilun jälkeen alkaa taito taas palata. Ehdin jo olla ylpeä tasaisesta menostani, kun Antti (mukanani ollut valokuvaaja) huutaa minua jostain selkäni takaa. Nopea käännös, ja menetän tietenkin tasapainoni. Tuloksena on hyvin Aku Ankka -henkinen ilmalento, joka johtaa siihen että olen pärställäni jäällä. Antti on vain pahoillaan että kamera ei ollut valmiina ja hyvä tilannekuva jäi saamatta. Minä taas olen onnellinen, ettei noloa hetkeä tullut ikuistettua jälkipolville.


Seitsemältä palkitaan parinsa löytäneet. Luulisi, että lähes kaikki olisivat löytäneet parin mutta onnistuneita on vain vajaa parikymmentä. Aikuiset saavat kirjapalkinnon ja kuuluttajan sanojen mukaan ”turha lapselle mitään kirjaa antaa vaan suun täydeltä makeaa, siitä hammaslääkäri tykkää!”

Palkinnot on jaettu, paria ei löytynyt ja varpaita paleltaa, on siis aika siirtyä jatkamaan ystävänpäivän viettoa sisätiloihin. Kentältä poistuu väsynyt mutta onnellinen tyttönen posket punaisina.


Kallion kenttä (Brahenkenttä), Helsinginkatu 23, Kallio. Luistelukausi 17.11. - 15.3. Aukioloajat ja hinnasto.

Rautatientorin jääpuistossa järjestetään su 15.3. Rusettiluistelut klo 17-22. Tapahtumassa "rakkauden musiikkia" soittavat DJt Sarah-san, Samuli Kemppi, Introvert & Mr. Smooth

Teksti: Tessa Tapaninen, kuvat: Antti Tuomola

We Love Helsinki

Minä Menen: Italoluistelut

Rautatientorin jääpuistossa Valon päivän kunniaksi järjestettävissä Italoluisteluissa pyörähdellään jäällä italodiskon ja teknon tahtiin.

Miten luistelu pienellä jääkentällä Helsingin keskustassa ja 80-luvun kultaisina vuosina tusinatyönä halvoilla syntetisaattoreilla tehtailty italodisko sopivat yhteen? ”Nostattava synadisko sopii kaikkeen urheiluun” vastaa Italoluisteluissa levyjä soittava DJ Lauri Soini.

Jäällä kaarteleville luistelijoille Soini tarjoaa romanttista italodiskoa, sekä ”muutaman energisemmän ja sporttisemman” kappleen. Teemabiisikin on jo valittu; se on uudempaa italoa edustava Sally Shapiron Skating In The Moonshine.

Italoluistelu kuullostaa niin hauskalta, että mieleen hiipii epäilys. Tämä taitaankin olla ovela juoni saada viimeeksi vuosia sitten luistinten päällä heiluneet musanörtit liikunnan pariin terveelliseen ulkoilmaan. Ettei asialla olisi jopa Suomen armeijan tuleva komentaja Ari Puheloinen, joka taistelee uutta pahinta vihollistaan vastaan. Mutta ei, asialla ovat tervehenkiset teekkarit ja TKK:n elektronisen musiikin kulttuuriyhdistys Entropy.

Italokuistelut Rautatietorin jääpuistossa ti 3.2.2009 klo 17-00. Esiintymässä DJt Lil’ Tony, Lauri Soini, Cybred, J-Tel & Opa. Luistelumaksu 4 euroa (2 euroa alle 18-vuotiailta, opiskelijoilta, eläkeläisiltä, varusmiehiltä ja työttömiltä). Jääpuiston kahvilaan vapaa pääsy.

Teksti: Timo Santala

We Love Helsinki

Kuvareportaasi talvipäivästä Vanhankaupunginselän jäällä

Maanantaina 5.1.2009 paukkui Helsingissä mukava -8 asteen pakkanen ja aurinko paistoi ohuen pilviharson takaa. Timo Santalan kuvareportaasi kertoo kuulaasta päivästä Vanhankaupunginselän jäällä.

Reino Jääskeläinen istui pilkillä lahdenpohjukassa Vanhankaupunginselällä. "Ei ole tänään vielä tullut kalaa." kommentoi Jääskeläinen. "Mutta kyllä sitä keväämmällä alkaa tulla."

Pilkkijöiden puhkomat aukot muodostivat jäälle kauniita "kukkasia".

Ari Saarikko oli ulkoiluttamassa Toivoa ja Taavia Arabianrannan jäällä. "Toivo vähän pelkää olla jäällä" kommentoi Saarikko koiran hakiessa tasapainoaan liukkaalla jäällä.

Kerroksittain jäätyneet ilmakuplat täplittivät paikoin sinisenä hohkaavaa jäätä.

Peilikirkas ja tasainen jää muodosti Vanhankaupunginselällä kilometrejä pitkän jääradan innokkaille luistelijoille.

Hilkka Peltola ja Vappu Kuuluvainen olivat lähdössä luistelemaan Arabianrannasta eväiden kanssa. "Eilen toinen jalka upposi reittä myöten veteen kaislikossa" kertoi Kuuluvainen sunnuntaisesta luisteluretkestään. "Jalka ja luistin oli täynnä mustaa kuramönjää." Onneksi jää kesti ja Kuuluvainen sai vedettyä jalkansa ylös reiästä ja pääsi mummille lämmittelemään.

Puinen jääpurjekelkka odotteli Kuusiluodon huvilan rannassa parempia tuulia.

Jääpöytä kutsuu evästauolle.

Malva ja Nikolas kokeilivat innoissaan Kuusiluodon edustalle rakennettua napakelkkaa.

Jo kolmen aikaan auringonlasku kultasi maiseman Vanhankaupungin lahdella.

Kuvat: Timo Santala

We Love Helsinki