Helsinki Poetry Connection haluaa tuoda runouden osaksi populaarikulttuuria. Sen järjestämissä poetry slameissa runoja lausutaan uudella innolla ja asenteella. Seuraava Poetry Slam on Syty-festarien yhteydessä Vanhalla Ylioppilastalolla lauantaina 18.4.2009. Toimittajamme Tessa Tapaninen kävi tutustumassa ilmiöön edellisissä sessioissa, jotka järjestettiin Galleria Jangvassa 21.3.2009.
Uudenmaankadun sisäpihalta löytyy pieni galleria nimeltään Jangva. Sen valkoisia seiniä koristavat kännykkäkameralla otetut taideteokset, keskellä huonetta on äänentoistolaitteisto, ympärillä tuoleja ja nurkassa pieni baaritiski. Tänään Jangvassa kajahtaa, kun nuoret ihmiset lausuvat runoja nuorelle yleisölle.
Siis mitä? Eikö runous ole hämyisten sikarinsavuisten kahviloiden ja syrjäytyneiden vanhojen miesten juttu?
Ei enää. Harri Hertell, mies tämäniltaisen takana, haluaa tuoda runouden Helsinkiin kaikkien saataville, pois sulkeutuneesta sisäpiiristä. ”Yleensä runouteen liittyvät tapahtumat ovat liian vaikeaselkoisia tai liian intellektuelleja tapahtumia, joihin on vaikea mennä aloittelijana mukaan edes yleisöön.”
”Ajatus tapahtumien järjestämiseen lähti siitä, että toivoin jonkun huomaavaan sen, että tämän hetken mielenkiintoisin ja elinvoimaisin potentiaali runouden saralla saattaa hyvinkin olla kotimaisen rap-musiikin parissa. Kukaan ei kuitenkaan tunnu tunnustavan tai puhuvan rapin runollisuudesta. Jengillä on myös kysyntää kuulla sellasta joka ei ole valmiiksi pureskeltu.” Esimerkkinä voidaan käyttää vaikka Asaa, jonka yhteiskunnallisesti kantaaottavat sanoitukset ovat varmasti tulleet jo monelle tutuiksi. ”Runoudestahan se on alun perin lähtöisin. RAP eli rhythm and poetry. Helsingissä oli tarvetta tapahtumalle joka toisi nämä kaksi taas yhteen. Runoutta, jossa näkyisi räpin yhteiskuntakriittisyys ja sanoma.”
Jukka Laajarinne nauratti yleisöä lehdistä poimituilla absurdeilla sitaateilla.Helsinki Poetry Connection on yhteisö, joka järjestää poetry slam -tapahtumia eli elävää lavarunoutta, joka pyrkii yhdistämään rapia, runoutta ja musiikkia. Perinteisesti poetry slam mielletään kilpailumuotona, jossa esiintyjillä on kolme minuuttia aikaa esittää itsensä kirjoittama runo tai muu kirjallinen tekele. Esityksen pisteyttää yleisöstä valittu tuomaristo ja slamien edetessä osallistujia putoaa kunnes jäljelle jää vain yksi voittaja. HPC:n lavarunoustapahtumissa pisteytystä tai tiukkaa aikarajoitusta ei kuitenkaan yleensä käytetä, vaan kaikki halukkaat voivat osallistua. Hertellin mukaan tapahtuma pysyy näin elävämpänä ja esiintyjät ovat yhdenvertaisempia. ”Ja tänä päivänä kilpaillaan muutenkin ihan tarpeeksi kaikesta”, Hertell sanoo.
Harri Hertell itse esiintyi Emppu Koivumäen kitaran säestyksellä.Tämä on myös mahdollisuus ennen kaikkea nuorille kirjoittajille päästä esille. Uusia kykyjä etsitään koko ajan ja varsinkin naisia kaivataan lisää. Hertell haluaisi kerätä mukaan sellaisia runoilijoita ja räppäreitä, joiden teksteissä on syvyyttä ja sanomaa. ”Tuntuu kuitenkin siltä, että ihmisillä olisi paljon sanottavaa”.
Antiolla lausui hip-hop-tyyliin taiteilijanimen kera.Ja tästä on tänään kyse. 12 esiintyjää, kolme tuntia. Parhaimmillaan tapahtuma on kuin stand-up-komiikkaa, mutta parempaa. Jokaisella on oma persoonallinen tapansa esiintyä. Toiset lausuvat perinteisemmin, toiset räppäävät, toisilla on rekvisiittaa ja joku enemmänkin juttelee yleisön kanssa, kuin lausuu runoja. Jukka Laajarinne on löytänyt runoaiheitaan mm. sähköposteista ja lehtiotsikoista. ”Tässä tiivistyy niin mainiosti länsimaisen rappio että en ole toista moista nähnyt. Eli uutinen vuodelta 1997: Lihavuus vaarantaa talouskasvun!” Jaakko Rissanen spikkaa runonsa itseironisesti ”Tää seuraava on aika huono mut onneks se on kans lyhyt.” Juho Kuusi, poetry slamin SM-kisojen kolmonen, eläytyy teksteihinsä kuin vanha sadunkertoja, ja tekee mieli vain laittaa silmät kiinni ja kuunnella hänen ääntään. Monet runoista on tehty hieman pilke silmäkulmassa ja saavat yleisön nauramaan sydämensä pohjasta. Toiset ovat yhteiskuntakriittisempiä ja jättävät kuuntelijan mietteliääksi.
Lopuksi kuullaan vielä Open Mic -osuus, joka vastaa paremmin omaa ennakkokäsitystäni runoudesta. Siis vanhoja professorisetiä ja käsittämättömiä metaforia. No, ehkä vähän liioittelen, on joukossa pari nuortakin esiintymässä. Mutta illan parasta antia olivat ehdottomasti ennalta sovitut esiintyjät.
Seuraavat Poetry Slamit Ylioppilasteattereiden Syty-festareiden iltaklubilla Vanhalla Ylioppilastalolla 18.4 klo 20. Esiintymässä myös mm. Op:l Bastards. Tapahtuma Facebookissa.
Helsinki Poetry Connectionin blogi.
Teksti: Tessa Tapaninen, Kuvat: Antti Tuomola
We Love Helsinki
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti