Pub Sirdie – Malja menneille vuosikymmenille

Yhdessä Kallion tunnelmallisimmista baareista voi vielä aistia vanhan työläiskaupunginosan, joka on vähitellen hautautumassa trendikuppiloiden alle.


Monta vuotta kävelin sen ohi. En ollut kiinnostunut siitä. Vilkaisin ehkä ikkunaa, jossa siniset jouluvalot tuikkivat ympäri vuoden ja päättelin: tavallinen kalliolaisräkälä, kenties vielä tavallistakin nuhjuisempi ja hämärämpi. Mutta ensivaikutelmiin ei pidä luottaa koskaan. Kun voitin ennakkoluuloni ja ensi kertaa avasin Pub Sirdien oven, yllätyin täysin. Koko muutaman neliömetrin kokoinen baari natisi liitoksistaan.


Aito 60-luvun vinyylijukeboksi soitti vanhoja iskelmiä ja ihmiset tanssivat paritansseja. Baarimikko heilautti hymyillen kättään tiskin takaa. Tuntui, kuin olisi matkustanut ajassa 40 vuotta taaksepäin. Olin myyty. Enkä ole ensimmäinen, joka on rakastunut Kolmannella linjalla sijaitsevaan vanhan koulukunnan pubiin.


Sirdie nauttii monissa piireissä kulttimainetta. Siitä on kirjoitettu juttuja useisiin Helsingistä kertoviin matkaesitteisiin ja siellä on kuvattu kohtauksia elokuviin ja tv-sarjoihin. Esimerkiksi Aki Kaurismäen legendaarisessa mustassa komediassa Calamari Union istutaan tuopilla kyseisessä pubissa. Damn Seagullsin vuonna 2005 ilmestyneen esikoislevyn One Night at Sirdie’s kansilehtisen valokuvat on otettu siellä. Joka lauantai moni sisään pyrkivä jää ulkopuolelle: baariin mahtuu kerralla vain kolmisenkymmentä asiakasta. Miten vaatekomeron kokoinen pikkupubi on onnistunut saavuttamaan tällaisen suosion? Ja mikä tekee Sirdien tunnelmasta uniikin?

Hiljaisena torstai-iltana baarissa istuskelee vain pari ihmistä. Kanta-asiakkaaksi tunnustautuvan Hanna Koverolan mukaan tärkeä tunnelman luoja on baarin omistaja Petar Petroy. Bulgariasta kotoisin oleva Petar huolehtii jokaisesta asiakkaasta kuin ystävästään: järjestää istumapaikan, juttelee ja kertoo vitsejä puoliksi englanniksi, puoliksi suomeksi. Petar osti Sirdien suomalaisen vaimonsa kanssa vuonna 2003. Kaupanpäällisiksi he saivat vankan asiakaskunnan. ”Asiakkaat pyysivät, etten muuttaisi baarin konseptia mitenkään. Enkä ole muuttanut”, Petar kertoo.


Myös baarin nimi säilyi ennallaan. Se tulee edellisten omistajien etunimistä: Sirpa ja Dieter. Sirdie oli heidän hallussaan yli kymmenen vuotta. Baarin historia ulottuu kuitenkin paljon kauemmas menneisyyteen: se on perustettu jo vuonna 1966 ja on vanhimpia Kallion alueella säilyneitä baareja. Sillä on ollut monta nimeä ja monta eri omistajaa, mutta tila ja ulkoasu ovat säilyneet samoina. Ennen kuin tilasta tuli baari, se oli maitokauppa.


Pubin seinille ja kattoon on vuosien saatossa kertynyt yllättäviäkin sisustuselementtejä: puusukset, kärrynpyörä, shakkilauta, viulu... Baaritiskin yläpuolella roikkuu muinaisten kanta-asiakkaiden tuoppeja. Asiakkaiden pyynnöstä Petar ei ole koskenut sisustukseen, vaan kaikki sekalaiset tavarat ovat saaneet jäädä paikoilleen. Petar on lisännyt seinälle vain idolinsa rumpali Billy Cobhamin julisteen sekä valokuvan, jossa hän itse poseeraa mestarirumpalin vierellä. Maailman parhaaksi fuusiojazz -rumpaliksi kutsuttu Cobham on soittanut muun muassa Miles Davisin kanssa 60- ja 70 -luvuilla.


Petar on itsekin alun perin muusikko. Bulgariassa hän soitti ammatikseen rumpuja, kunnes päätti siirtyä ravintola-alalle ja perustaa baarin. ”Minusta olisi hienoa järjestää täällä Sirdiessä joskus livemusiikki-ilta”, Petar suunnittelee. Kovin suuri bändi baariin ei mahdu soittamaan, mutta pieni akustinen kokoonpano kyllä. Iltoja pitäisi luultavasti järjestää useita, sillä kaikki halukkaat eivät mitenkään mahtuisi sisään yhdellä kertaa. Joku tiputtaa jukeboksiin kolikon ja pubissa alkaa soida "Mä Kolmatta linjaa takaisin näin kuljen…" ”Tämä on asiakkaiden lempikappale”, Petar kertoo.


On helppo kuvitella, että ihmiset ovat tanssineet tällä samalla lattialla tämän saman kappaleen tahtiin jo monta kymmentä vuotta sitten. Kulkiessani Kolmatta linjaa ylös, alas ja takaisin, en enää ohita Pub Sirdietä epäluuloisesti vilkuillen. Hymyilen jouluvaloille ja Koffin ykkösolut -mainokselle ja toivon, että ne säilyvät juuri tuollaisina vielä pitkään. Tai sitten poikkean sisään tuopille.

Pub Sirdie. Kolmas linja 21. Avoinna joka päivä 15-02.

Teksti: Silja Massa, Kuvat: Joska Pyykkö

We Love Helsinki